Julkaistu 4.5.2023
Teksti ja kuva: Ruut Uusitalo
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
 

Vektorivälitteiset taudit ovat alkueläinten, bakteerien tai virusten aiheuttamia tartuntatauteja, jotka ovat levinneet ihmisiin infektoituneiden hyttysten ja muiden niveljalkaisten välittäminä tai siten, että ihminen on ollut kosketuksissa tartunnan saaneeseen isäntäeläimeen. Vektorivälitteisiä tauteja on noin 17 prosenttia kaikista tartuntataudeista, ja ne aiheuttavat vuosittain yli 700 000 ihmisen kuoleman.

Maailman väestöstä jopa 80 prosenttia elää korkean tautiriskin alueella. Maapallon muutosprosesseilla, kuten ilmaston- ja maapeitteen muutoksilla, on yhteys vektorivälitteisiin tauteihin, jotka haastavat kansanterveyttä, taloutta ja turvallisuutta.

Ilmastonmuutos on kasvattanut vektorivälitteisistä taudeista johtuvaa tautitaakkaa erityisesti kehittyvissä maissa. Tutkimuksessamme pyrimme lisäämään tietoisuutta hyttysvälitteisistä taudeista ja kehittämään sekä kehittyvien maiden kansanterveysviranomaisille että paikallisille asukkaille strategioita, jotka auttavat heitä taistelussa hyttysvälitteisiä tauteja vastaan.

 

Maailmanlaajuinen terveysriski

Vektorivälitteisten tautien leviämisprosessi on monimutkainen.  Vektorilajin lisäksi siihen vaikuttavat ilmasto, ihmisen toiminta ja nisäkäsisäntäeläimet, jotka toimivat taudinaiheuttajien säiliöinä.  Vektorivälitteiset taudit ovat maailmanlaajuinen ongelma, sillä paikallisesti ilmaantuva uusi taudinaiheuttaja voi levitessään aiheuttaa maailmanlaajuisen terveyskriisin. Tautitaakka on suurin kehittyvillä alueilla, kuten Afrikassa, missä useimmat infektiotautiepidemiat puhkeavat.

 

Tutkimuksemme Kenian Taitavuorilla keskittyy muun muassa denguekuumetta levittävän vektorilajin Aedes (Stegomyia) aegyptin mahdollisiin elinympäristöihin – tämänhetkisiin ja tuleviin. Tutkimme myös maapeitemuutosten vaikutuksia hyttysvälitteisiin tauteihin, ja etsimme käytännön ratkaisuja niiden torjuntaan. Lisäksi seulomme viruksia kaikista kerätyistä hyttysistä.

Kaakkois-Kenian Taita–Tavetan maakuntaan kuuluva Taitavuoret on biodiversiteetiltään monipuolinen alue, jossa aiempi hyttystutkimus on vähäistä. Taitavuorilla on suuret korkeuserot ja sademäärä vaihtelee runsaasti. Lisäksi maakäytön muutokset ovat lisääntyneet pääosin siksi, että maa-alueita on muutettu viljelykäyttöön alueen kasvavan väestön ruokkimiseksi. Taitavuorilta matkustetaan yhä useammin rannikolla sijaitsevaan Mombasan suurkaupunkiin, jossa on puhjennut useita dengue- ja chikungunyaepidemioita viimeisen vuosikymmenen aikana. Nämä seikat tarjoavat otolliset olosuhteet hyttysvälitteisten tautien leviämiselle Taitavuorilla.

Taitavuoret ovat biodiversiteetiltään monipuolinen alue, jossa korkeuserot ovat huomattavia. Pienemmässä kuvassa keltakuumehyttynen, Aedes (Stegomyia) aegypti. Kuvat: Ruut Uusitalo

 

 

Vaihtuuko malaria dengueen?

Erityisesti subtropiikissa ja tropiikissa laajalle levinnyt keltakuumehyttynen, Aedes aegypti, voi levittää muun muassa keltakuumevirusta, denguevirusta tai chikungunyavirusta. Hyttyset ovat vaihtolämpöisiä ja siten erityisen herkkiä ilmaston- ja ympäristönmuutoksille. Muutokset ilmastossa ja ympäristössä vaikuttavat hyttysten selviytymiseen ja käyttäytymiseen mutta myös niiden välittämien taudinaiheuttajien kehitykseen. Ilmaston on ennustettu muuttuvan Keniassa kosteammaksi, sadekausien intensiivisemmiksi ja ilmalämpötilojen nousevan 2–4 astetta vuoteen 2100 mennessä.

Keniassa, kuten koko Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat johtaa siihen, että malaria vähenee ja dengue sekä muut arbovirustaudit yleistyvät. Tämä johtuu siitä, että malariaa aiheuttava parasiitti leviää parhaiten Anopheles gambiae -vektorilajin välityksellä 25 asteessa ja denguevirus sen tärkeimmän hyttysvektorilajin Aedes aegyptin välityksellä 29 asteessa – eli monta astetta korkeammassa lämpötilassa.

Tammikuussa 2023 aloitimme systemaattiset hyttyskeräykset Taitavuorilla, jossa keräämme aikuisia hyttysiä hyttysimurilla sadasta eri sijainnista sade- ja kuivakausien aikana. Sovellamme elinympäristön soveltuvuusmalleja, ja käytämme niissä korkearesoluutioista ilmasto- ja ympäristöaineistoa. Myös erilaiset sosioekonomiset kehityspolut on huomioitu, jotta voimme tuottaa ennusteita nykyisestä ja tulevasta tautiriskistä alueella.

 

Zoonoosit yleistyneet

Metsäkadosta ja kaupungistumisesta johtuvat maapeitteen muutokset voivat muuttaa hyttysille tärkeää mikroilmastoa, ravinteiden saatavuutta ja esimerkiksi hyttyslajien välistä kilpailua. Taitavuorten alkuperäiset pilvimetsät ovat kärsineet merkittävää tuhoa kasvavien maatalousaktiviteettien vuoksi, ja viljelysmaan on arvioitu peittävän jopa 60 prosenttia alueen pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä. Alueella puhjenneiden zoonoosien eli eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien määrä on kasvussa. Muutoksen ajatellaan olevan osittain yhteydessä kasvaneisiin kontakteihin ihmisten ja villieläinten välillä.

Tutkimuksessa keräämme hyttysiä 20 metsäjäännöksessä ympäri Taitavuoria ja arvioimme eri vuosien maapeiteaineistojen avulla maapeitteen muutoksia metsäjäännöksissä. Tietojen pohjalta voimme tehdä päätelmiä muutosten vaikutuksesta hyttyspopulaatioihin ja hyttysvälitteisiin tauteihin.

Betonirakennuksissa suurempi tautiriski?

Ensimmäisen pilottitutkimuksemme aikana huomasimme, että sementistä rakennetuissa taloissa oli lähes poikkeuksetta enemmän hyttysiä kuin mudasta tai puusta rakennetuissa asumuksissa. Tämä voi johtua talojen rakenteellisista eroavaisuuksista, jotka vaikuttavat lämpötilaan ja kosteuteen asumusten sisällä. Tarkempien johtopäätösten tekemiseksi keräämme hyttysiä kuudesta eri materiaalista tehdyistä asumuksista – yhteensä 60 asumuksessa ympäri Taita–Tavetan maakuntaa.

Hyttyskeräysten yhteydessä keräämme myös tietoa esimerkiksi seisovista vesilähteistä asumusten lähellä, kotieläimistä sekä kotien omista torjuntastrategioista, kuten hyttysverkkojen käytöstä. Näin pyrimme saamaan käsityksen siitä, millainen hyttysvälitteisten tautien riski alueella on. Odotamme löytävämme todisteita asumisratkaisujen ja hyttysrunsauden välisistä yhteyksistä, jotta voisimme tuoda käytännön ratkaisuehdotuksia paikallisille hyttysvälitteisten tautien torjumiseksi.

 

Monitieteellistä yhteistyötä

Monialaisessa tutkimusympäristössä työskentelee muun muassa ekologeja, eläinlääkäreitä, virologeja ja maantieteilijöitä.
Kuva: Mika Sironen

Useimmat villieläimistä peräisin olevat tartuntataudit puhkeavat Afrikassa, ja niiden määrä on kasvussa. Virusten levinneisyys on rajoittunut isäntäeläimen ja sopivan vektorilajin levinneisyyteen, joten hyttysvektorien korkealaatuiset elinympäristön soveltuvuuskartat auttavat kansanterveysviranomaisia hahmottamaan riskialueita. Näin he voivat myös paremmin arvioida, millä alueilla ehkäisevät toimet olisivat tarpeellisia.

Tavoitteenamme on myös saada käsitys siitä, miten maapeitemuutokset vaikuttavat hyttysvälitteisiin tauteihin Taitavuorilla, etenkin kun aihetta ei ole aiemmin tutkittu. Pitkän ajan aineisto hyttysvektorilajeista ja niiden välittämistä taudinaiheuttajista kasvattaa tietoa niiden esiintyvyydestä alueella.

Tämä tutkimus on osa laajempaa zoonoositutkimusta, jossa tutkimme hyttysvälitteisten tautien lisäksi tauteja, joita lepakot, punkit ja jyrsijät välittävät Kenian Taitavuorilla. Vektorivälitteisten tautien tutkiminen vaatii tieteiden rajat ylittävää lähestymistapaa. Tutkimusryhmämme työskentelee aktiivisesti monialaisessa tiedeympäristössä, jossa toimii muun muassa virologeja, maantieteilijöitä, eläinlääkäreitä ja ekologeja. Toivomme, että työmme tulokset auttavat paikallisia hillitsemään ja ehkäisemään vektorivälitteisten tautien leviämistä.

 

 

 

Ruut Uusitalo on postdoc-tutkija Helsingin yliopistossa, ja hän kuuluu sekä Viral Zoonosis Research Unit- että Earth Change Observation Laboratory -tutkimusryhmään. Vuoden 2022 kesäkuussa hän väitteli poikkitieteellisestä aiheesta, joka käsitteli Suomessa ja Keniassa tärkeiden vektorilajien elinympäristösoveltuvuuksia ja vektorivälitteisten tautien riskianalyysejä. Sakari Alhopuron säätiön myöntämän apurahan turvin hän keskittyy nyt hyödyntämään sekä maantieteellistä että virologista osaamista ja tutkimaan erityisesti ilmaston- ja maapeitemuutosten vaikutuksia tärkeisiin hyttysvektoreihin ja hyttysvälitteisiin tauteihin Taitavuorilla, Kaakkois-Keniassa.

 

 

 

 

 

Linkkejä:

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/viral-zoonoses-research-unit

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/earth-change-observation-laboratory