Julkaistu: 13.1.2022
Kirjoittaja: Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuva: Shutterstock

 

Raskauden aikana naisen kehossa tapahtuu isoja muutoksia elimistön valmistautuessa kantamaan ja suojelemaan kasvavaa sikiötä yhdeksän kuukauden ajan. Valtaosa raskauksista päättyykin normaaliin synnytykseen, mutta viime vuosina ennenaikaiset synnytykset, synnytysten käynnistämiset ja sektiot ovat lisääntyneet merkittävästi. Näissä tilanteissa äidillä ja vastasyntyneellä on kohonnut komplikaatioiden riski, mikä saattaa vaarantaa heidän hyvinvointinsa.  

Usein komplikaatioiden taustalla oletetaan olevan infektio, vaikka mikrobiologista varmistusta ei aina saadakaan. Tiedämme, että infektioilla on yhteys ennenaikaisiin synnytyksiin ja että sektiosynnytyksissä infektioiden riski on kohonnut, mutta näissäkin tapauksissa infektion mikrobiologinen varmistus jää yleensä toteutumatta, kun hoito aloitetaan viipymättä.

Globaalisti lapsivuodeajan infektioista kärsii 5–10 prosenttia synnyttäneistä naisista, ja ne ovat kuudenneksi yleisin syy äidin menehtymiseen synnytyksen jälkeen. Valtaosa vakavista tautitapauksista havaitaan kehittyvissä maissa. Omassa tutkimuksessani pyrin selvittämään erityisesti sitä, mistä äiti taudinaiheuttajan saa – kantaako hän esimerkiksi bakteeria oireettomasti kehossaan. Tämä ei ole mitenkään harvinaista, sillä useat bakteerit voivat elää ihmisen limakalvoilla tai iholla aiheuttamatta minkäänlaisia oireita.

 

Tautikirjo on laaja

Tutkimukseni keskiössä ovat streptokokit. A-streptokokki (Streptococcus pyogenes) on yksi ihmisen yleisimmistä taudinaiheuttajista – laajasta tautikirjosta tunnetuin lienee angiina.  A-ryhmän streptokokki voi aiheuttaa myös vakavampia ja jopa henkeä uhkaavia tautitiloja. Toisaalta bakteeri saattaa esiintyä ihmisen nielussa infektiota aiheuttamatta, jolloin puhutaan oireettomasta kantajuudesta. Oireeton kantajuus on merkittävä leviämiseen vaikuttava tekijä, koska bakteeri leviää pisaratartuntana.

A-streptokokki on myös yleisesti tunnettu lapsivuodekuumeen eli puerperaalisepsiksen aiheuttaja. Puerperaalisepsis on harvinainen mutta erittäin vakava infektio, joka voi kehittyä heti synnytyksen jälkeen eli lapsivuodeaikana. A-streptokokin aiheuttamat infektiot kohdistuvat ensisijaisesti äitiin, mutta välillisesti ne vaikuttavat myös vastasyntyneeseen. Lapsivuodeajan infektioissa taudinaiheuttajan selvittäminen kuitenkaan ei aina onnistu, sillä hoito aloitetaan yleensä kliinisen kuvan perusteella ilman mikrobiologista varmistusta.

Toinen ihmisen merkittävä taudinaiheuttaja, B-streptokokki (Streptococcus agalactiae) voi siirtyä synnytyksen yhteydessä äidin synnytyskanavasta vastasyntyneeseen lapseen. Vastasyntyneelle B-ryhmän streptokokki voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vakavan septisen infektion. Suomessa yli 20 prosenttia raskaana olevista naisista on B-ryhmän streptokokin oireettomia kantajia. Useissa maissa, myös Suomessa, B-streptokokin kantajuutta seulotaan synnytyksen yhteydessä ja mahdollinen kantajuus hoidetaan antibiootilla. Tällä pyritään estämään erityisesti vastasyntyneiden vakavia infektioita.

 

Uutta tietoa riskitekijöistä

Tutkimusryhmämme on käynnistämässä Turun yliopistolla hanketta, jossa pyrimme selvittämään, kuinka yleistä on A- ja B-ryhmän streptokokkien oireeton kantajuus raskauden aikana, esiintyykö molempien bakteerien yhteiskantajuutta ja mikä merkitys kantajuudella on mahdollisiin äidin ja vastasyntyneen komplikaatioihin. Selvitämme myös bakteerien leviämistä perheen sisällä.

Tutkimushankkeemme tehdään tiiviissä yhteistyössä Tyksin Naistenklinikan tutkijoiden kanssa. Keräämme raskaana olevilta naisilta ja heidän puolisoiltaan useita mikrobiologisia näytteitä, jotka analysoimme laajasti. Selvitämme A- ja B streptokokin oireettoman kantajuuden esiintyvyyden lisäksi muun muassa sitä, minkälainen on näiden bakteerien lääkeherkkyys, ja analysoimme bakteerikantojen perimää. Mikrobilääkeresistenssin seuraaminen on tärkeää, ja tutkimuksemme antaa uutta tietoa myös streptokokkien lääkeherkkyystilanteesta. Lisäksi seuraamme äidin ja lapsen vointia ensimmäisten viikkojen aikana synnytyksen jälkeen.

Tutkimuksemme tuo uutta tietoa riskitekijöistä, jotka saattavat johtaa raskaus- tai synnytyskomplikaatioihin. Tutkimustuloksista saattaa olla apua myös nykyisten seulontakäytäntöjen riittävyyden arvioimisessa. Tutkimusasetelmamme on täysin uusi, eikä vastaavasta ole raportoitu Suomesta tai muualta maailmasta. Toivomme, että tutkimustyömme tulokset auttavat ennaltaehkäisemään vakavien infektioiden syntyä ja lisäämään näin äitien, vastasyntyneiden ja perheiden hyvinvointia.

Sakari Alhopuron säätiön myöntämä rahoitus on vaikuttanut merkittävästi hankkeen toteutumiseen suunnitellussa laajuudessa.

 

 

Dosentti Kirsi Gröndahl-Yli-Hannuksela työskentelee yliopisto-opettajana Turun yliopistolla Biolääketieteen laitoksella. Hän on väitellyt vuonna 2015 hinkuyskän rokotevasteista. Väitöksen jälkeen hän on ollut mukana useassa kliinisessä tutkimushankkeessa. Tällä hetkellä Gröndahl-Yli-Hannukselan tutkimustyö keskittyy A-ryhmän streptokokkeihin.