Vaikuttaako raskausaika allergisten sairauksien kehittymiseen?
Lasten astman ja allergioiden lisääntyminen on liitetty ympäristötekijöiden ja altisteiden muuttumiseen, mutta ne selittävät vain osan tautitaakan lisääntymisestä. On havaittu, että jo raskaudenaikaiset tekijät voivat vaikuttaa allergisten sairauksien kehittymiseen. Aiheessa riittää runsaasti tutkittavaa.Julkaistu: 6.10.2022
Teksti: Minna Lukkarinen
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuva: Pasi Leino
Astma ja allergiat kuuluvat niihin lasten pitkäaikaissairauksiin, jotka yleistyvät länsimaissa – uutta tutkimustietoa sairauksien syistä ja kehityksestä tarvitaan siis lisää. Tutkijat ovat jo pitkään epäilleet, että myös raskaudenaikaiset tekijät yhdessä perinnöllisten altisteiden kanssa voivat muokata sikiön immuunijärjestelmää. Tutkimustietoa tästä on kuitenkin rajatusti, sillä atooppisten sairauksien eli astman, ruoka- ja pölyallergioiden sekä atooppisen ekseeman tutkimus on tähän asti keskittynyt pitkälti syntymän jälkeisiin altisteisiin.
Omassa väitöstutkimuksessani havaitsin, että astmaan sairastuvilla lapsilla oli jo alle vuoden iässä nähtävissä selvästi erilaiset astman riskitekijät riippuen siitä, millainen astmatyyppi heille kehittyi kouluikään mennessä. Se johti päätelmään, että jotakin oli pitänyt tapahtua jo ennen lapsen syntymää, koska jo alle vuoden ikäisillä lapsilla oli niin selvästi erilainen astmariskiprofiili. Kävi niin kuin tutkimuksen teossa usein käy: yksi tutkimuslöydös poiki lisää avoimia kysymyksiä, ja halusin tutkia ketjua vielä pidemmälle.
Väitöksen jälkeen vuonna 2017 aloitin postdoc-tutkimusprojektini suuressa turkulaisessa FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa. Väestöpohjaisessa raskauskohorttitutkimuksessa seurataan noin 4000 lasta ja heidän vanhempiaan raskauden alkuvaiheista alkaen. Tutkimuksessa keskitytään lapsen aivojen, hermoston ja terveyden kehitykseen.
FinnBrain-seurantatutkimus on moni- ja poikkitieteellinen, mikä mahdollistaa monenlaisten mielenkiintoisten tutkimuskysymysten asettelun. Postdoc-projektissani rakensimme FinnBrainille uuden lastenlääkäritutkimuskokonaisuuden, FinnBrain Pediatricsin. FinnBrain Atopy -tutkimuslinjassa selvitämme alkuperäistä tutkimuskysymystäni eli sitä, miten raskausaika vaikuttaa lasten atooppisten sairauksien kehittymiseen.
FinnBrain Atopy etsii varhaisia riskitekijöitä
FinnBrain Atopy -tutkimus tuottaa toivottavasti hyvin erityistä ja ainutlaatuista tietoa. Haluamme selvittää, onko esimerkiksi äidin raskaudenaikaisella tai jopa vanhempien omalla lapsuudenaikaisella stressillä yhteyttä jälkikasvun astma- ja allergiariskiin. Tutkimuksemme kauaskantoinen tavoite on auttaa perheitä voimaan paremmin. Tutkimuslöydöksillä voi olla valtava merkitys, jos pystymme jo ennen raskautta tai sen aikana vaikuttamaan siihen, että lapset pysyisivät terveempinä.
Uudet työkalut atooppisten sairauksien ennaltaehkäisyyn ovat kuitenkin vielä hyvän matkan päässä. Ensin pitää hakea assosiaatioita eli yhteyksiä. Vasta asioiden välisten yhteyksien löydyttyä voidaan alkaa etsiä mekanismeja. Ja kun mekanismi on löytynyt, voidaan alkaa puhua preventiosta eli tautien ehkäisemisestä. Tämä on pitkä mutta mielenkiintoinen tie.
FinnBrain Pediatricsin ja FinnBrain Atopyn aineistot kerättiin vuosien 2018–2021 aikana lasten ollessa viisivuotiaita. Lastenlääkäriseuranta sisältää 1 000 lapsen aineiston, ja nyt hyödynnämme kertynyttä, arvokasta syntymäkohorttiaineistoa mahdollisimman optimaalisesti. FinnBrain Atopy tutkii muun muassa sitä, miten äidin raskaudenaikainen tai isän omassa lapsuudessaan kokema stressi, elinympäristön erilaiset ympäristötekijät tai lapsen omat psyykkiset oireet ovat yhteydessä lasten atooppisten sairauksien kehittymiseen.
Mekanistisella lähestymistavalla selvitämme, onko allergioita tai astmaa sairastavilla lapsilla ja terveillä kontrolleilla nähtävissä eroja geenien epigeneettisessä säätelyssä ja onko äidin raskaudenaikaisella tai isän lapsuudenaikaisella stressillä yhteyttä näihin. Tämä voisi olla osoitus allergioiden raskaudenaikaisesta ohjelmoitumisesta.
Aineiston analysointi on tutkimustyön suola
On hienoa, että atopiatutkimuksen aineisto on nyt valmis ja saan tutkia alkuperäisiä tutkimuskysymyksiäni sekä suunnitella uusia. Aineiston analysoiminen on aina tutkimustyön suola – se, että pääsee näkemään ensimmäiset tulokset ja sen, löytyykö niistä jotain merkittävää. Siitähän tässä tutkimustyössä saa palkinnon!
Kiitän Sakari Alhopuron säätiötä tutkimushankkeemme tukemisesta. Tutkimuksen teolle välttämätön apurahojen ja hankerahoituksen hakeminen on työllistänyt koko postdoc-projektini ajan. Olen ollut onnekas, sillä apurahoittajat ovat uskoneet ajatuksiini ja olen saanut rahoitusta. Kannustan nuoria tutkijoita ideoimaan uusia tutkimusprojekteja ja hakemaan niihin rahoitusta.
LT Minna Lukkarinen on FinnBrain Pediatrics -osatutkimuksen vastuututkija. Hän väitteli Turun yliopistosta vuonna 2017 aiheenaan pikkulasten astman riskitekijät. Väitöksen jälkeen hän on ollut mukana FinnBrain-syntymäkohorttitutkimuksessa ja useassa siihen kytkeytyvässä tutkimushankkeessa. Lukkarisen tutkimus keskittyy muun muassa lasten atooppisten sairauksien kehittymiseen. Lukkarinen työskentelee lastentautien erikoislääkärinä Tyksin lasten ja nuorten klinikassa, jossa hän hoitaa allergioita ja astmaa sairastavia lapsia. Kliinisen lääkärintyönsä ja tutkimuksen ohella hän toimii TYKS-säätiön toiminnanjohtajana.
Linkkejä:
https://sites.utu.fi/finnbrain/