Julkaistu 1.12.2022
Kirjoittaja: Katariina Pärnänen
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuva: Shutterstock

 

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yleistyminen vaikeuttaa merkittävästi bakteeri-infektioiden hoitoa, mikä uhkaa pahimmillaan miljoonia ihmishenkiä – arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä bakteerien antibioottiresistenssi aiheuttaa jo enemmän kuolemia kuin syöpä.

Tutkijat puhuvat ilmastonmuutoksen kaltaisesta kriisistä, joka pitäisi tiedostaa maailmanlaajuisesti. Resistenssikriisin vakavuudesta huolimatta tiedämme hyvin vähän siitä, mitkä tekijät antibioottien käytön lisäksi vaikuttavat resistenttien bakteerien oireettomaan kantajuuteen, ja siitä, minkälaisia pitkäaikaisia terveysriskejä resistentteihin suolistobakteereihin liittyy.

Tutkijana minua kiinnostaa antibioottiresistenssi koko laajuudessaan: Miten globaali väestön kasvu ja keskiluokkaistuminen vaikuttavat antibioottiresistenssin esiintyvyyteen? Voimmeko esimerkiksi olettaa, että antibioottiresistenssin aiheuttamat ongelmat kasvavat sitä mukaa kuin väestö painottuu kaupunkeihin ja tiiviisiin asutuskeskuksiin? Voivatko yksilöt vaikuttaa elintapavalinnoillaan antibioottiresistessin esiintyvyyteen? Onko olemassa ruokavaliota, joka olisi antibioottiresistenssiystävällinen? Miten se tiedostettaisiin samaan tapaan kuin nykyisin esimerkiksi se, minkälainen ruokavalio on ilmastoystävällinen?

Nykyisessä tutkimuksessamme on käytössä vuonna 2002 kerätyn FINRISK-kohortin noin 7 000 suomalaisen terveen aikuisen ulostenäytteet. Niiden avulla voimme tutkia, mitkä terveys-, elämäntapa- ja sosioekonomiset tekijät liittyvät antibioottiresistenssiin terveillä aikuisilla. Olemassa olevien bakteerinäytteiden avulla voimme tutkia suolistomikrobistosta antibioottiresistenssigeenien koostumusta ja määrää sekä hyödyntää laajoja tausta-aineistoja, joita ihmisistä on kerätty alkuperäistä tutkimusta varten.

Lisäksi hyödynnämme henkilörekisterien avulla tutkimukseen liitettäviä terveystietoja. Tutkimuksessamme etsimme taustatekijöitä, jotka altistavat korkealle resistenssikuormalle. Mahdollisesti voimme muun muassa tunnistaa ruokavaliossa tekijöitä, jotka ovat yhteydessä odotettua korkeampaan antibioottiresistenttien bakteerien määrään oireettomien kantajien suolistossa. Lisäksi tutkimme, onko resistenssikuormassa alueellisia eroja Suomen sisällä ja onko koulutustaso tai tuloluokka yhteydessä alttiuteen kantaa antibioottiresistenttejä bakteereita. Selvitämme myös, onko suuri resistenssikuorma yhteydessä lisääntyneeseen sairastuvuus- ja kuolleisuusriskiin kohortin lähes 20 vuoden seurantajakson aikana. Tuloksien avulla on mahdollista tunnistaa interventiokohteita, joilla resistenssin esiintyvyyttä voidaan vähentää ja vaikuttaa näin kansanterveyteen.

 

 

Katariina Pärnänen on Helsingin yliopistosta valmistunut mikrobiologian tohtori. Väitöstutkimuksessaan hän selvitti muun muassa äidinmaidonkorvikkeen yhteyttä antibioottiresistenssien bakteerien määrään vauvojen suolistossa. Nykyisin Pärnänen työskentelee Turun yliopistossa Suomen Akatemian tutkijatohtorina.