Täsmädiagnostiikkaa sydämen vajaatoiminnan hoitoon
Isotooppilääketiede on varsin tuntematon lääketieteen alue, jolla on kuitenkin paikkansa lähes jokaisen erikoisalan diagnostiikassa. Sen avulla voidaan selvittää elinten toiminnallisia ja aineenvaihdunnallisia muutoksia ja havaita varhaisessa vaiheessa poikkeavuudet, kuten syöpään viittaavat muutokset. Oma tutkimusryhmäni etsii uusia menetelmiä sydänsairauksien varhaiseen täsmädiagnostiikkaan.Julkaistu 3.9.2020
Blogin kirjoittaja: Valtteri Uusitalo
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Isotooppilääketieteen menetelmät perustuvat merkkiaineiden radioaktiiviseen leimaamiseen, jolloin niiden kulkua voidaan seurata elimistössä gammakameralla tai positroniemissiotomografialla (PET). Esimerkiksi syöpäkasvaimen aineenvaihduntaa voidaan kuvantaa radioaktiivisen sokerianalogin avustuksella ja sydämen verenvirtausta radioaktiivisella vedellä. Radioaktiivisesti leimatut laatikkoruuat puolestaan sopivat erinomaisesti ruoansulatuselimistön toiminnan tutkimiseen. Tutkimusryhmäni etsii uusia isotooppimenetelmiä sydänsairauksien diagnostiikkaan.
Sydänamyloidoosissa huonosti liukoiset proteiinisäikeet kertyvät sydämeen jäykistäen sen normaalia toimintaa. Amyloidoosin täsmädiagnostiikan tarve on aiemmin ollut vähäistä, koska toimivia lääkkeitä ei ole ollut saatavissa. Viime vuosien aikana markkinoille on kuitenkin tullut useita täsmälääkkeitä yleisimpään sydänamyloidoosiin eli transtyretiinitautiin. Nyt lääkärien olisikin löydettävä ne henkilöt, jotka hyötyvät näistä kalliista hoidoista. Aiempien kuvantamistutkimusten perusteella amyloidoosi voisi aiheuttaa 6–7 prosenttia sydämen vajaatoiminnoista. Toisaalta yli 85-vuotiaille suomalaisille tehdyissä ruumiinavaustutkimuksissa jopa 25 prosentilla tutkituista todettiin amyloidisäikeitä sydänlihaksessa.
Neurologien työkalut lainassa
Oma tutkimusryhmäni tuo aiemmin Alzheimerin taudin PET-kuvantamisessa käytettyä Flutemetamol-merkkiainetta sydänpotilaiden diagnostiikkaan. Tämä merkkiaine perustuu amyloidisäikeiden mikroskooppivärjäyksessä käytettävään tioflaviini-aineeseen, joten otaksuimme sen kykenevän löytämään myös sydämen amyloidikertymät. Syksyllä 2019 etenimme Meilahden isotooppiyksikössä kahdeksan potilaan pilottitutkimukseen, jossa merkkiaine näytti iloksemme toimivan erinomaisesti. Taudin aiheuttavan amyloidisäikeen tyyppi vaikutti sydämen kuvautumisen intensiteettiin. Erityisesti vaarallinen mutta harvinaisempi kevytketjuamyloidoosi kuvautui voimakkaasti verrattuna yleisempään transtyretiinitautiin.
Varsinaisessa tutkimuksessamme jatkamme amyloidoosin alatyypityksen kehittämistä, mikä voisi vähentää sydänbiopsioiden eli sydämestä otettavien koepalojen tarvetta tulevaisuudessa. Taudin aiheuttava amyloidiproteiini on pystyttävä tyypittämään oikean hoidon valikoimiseksi. Saamme samalla tietoa sydänlihaksen amyloidoosikuorman mittaamisen käytännön hyödystä kuolleisuuden ja sydämen toimintakyvyn kehittymisen ennustamisessa. Tutkimuksemme päätteeksi olemme myös kerryttäneet arvokasta osaamista uudesta menetelmästämme.
Akateemisia sudenkuoppia ja vastatuulta
Lääketieteen tutkimuksen käytännön sovellutusten saavuttamiseksi on monia esteitä. Ensinnäkin niistä saatava hyöty tutkijalle jää monesti varsin vähäiseksi verrattuna helpompiin tutkimusaiheisiin tutuista jo olemassa olevista tutkimusaineistoista. Akateemisella uralla eteneminen on valitettavan sidottu artikkelien julkaisumääriin. Alun suunnittelu ja budjetointi voi olla ahdistava kokemus, ja potilaiden rekrytointi on monesti hoidettava yksin. Tutkimuskuvaukset ovat kalliita, ja apurahahauissa tutkija joutuu usein valitsemaan joko tutkimuskustannusten tai henkilökohtaisten palkkakustannusten kattamisen väliltä. Tutkimukselle varatun työajan vähäisyys johtaa kiireeseen ja vaikeuksiin keskittyä haastavien ongelmien ratkomiseen.
Lisäarvoa kliiniseen tutkimukseen
Kun suunnittelemme tutkimushankkeitamme, lähtökohdaksi ei riitä uutuusarvo. Kuvantamismenetelmämme on pystyttävä osoittamaan käytännön hyöty, mikä myöhemmin johtaa siihen, että menetelmä hyväksytään potilastyöhön. Lääketieteessä uuden menetelmän on autettava tekemään oikeita valintoja eri hoitovaihtoehtojen välillä. Veronmaksajien rahoittamassa lääketieteessä on kuitenkin pyrittävä myös hoidon kustannustehokkuuden lisäämiseen.
Tässä hankkeessa pyrimme varhaiseen täsmädiagnostiikkaan, joka oletettavasti vähentää potilaan tutkimusten kokonaismäärää. Lisäksi kajoavien sydänbiopsioiden korvaaminen PET-kuvauksella voi laskea hoidon kokonaishintaa ja vähentää mahdollisia komplikaatioita. Pyrimme osoittamaan erityisryhmät, joiden kuvantaminen ei onnistu vastaavasti muilla menetelmillä. Pyrimme myös löytämään pienimmän mahdollisen määrän merkkiainetta, jolla kuvaus onnistuu luotettavasti.
Kiitän Sakari Alhopuron säätiötä tutkimushankkeemme tukemisesta. Kannustan vilpittömästi nuoria tutkijoita ideoimaan tutkimusprojekteja ja hakemaan niihin rahoitusta. Jos et keksi omalta erikoisalaltasi uutta tutkittavaa, ole yhteydessä allekirjoittaneeseen. PET-kameralla voi kuvata kaikkea!
Valtteri Uusitalo työskentelee erikoistuvana lääkärinä HUS:n kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen yksikössä ja valmistuu erikoislääkäriksi ensi vuonna. Uusitalo väitteli vuonna 2016 Turun PET-keskuksesta aiheenaan sepelvaltimotaudin kuvantaminen. Parhaillaan Uusitalo kehittää tutkimusryhmänsä kanssa uusia sydämen kuvantamismenetelmiä. Erikoislääkäriksi valmistuttuaan hän toivoo voivansa jatkaa monipuolista sydänkuvantamista potilastyössä.
Linkkejä kiinnostuneille:
Uusitalo V. Sydänamyloidoosin isotooppikuvantaminen. Sydänääni 2020;31:48-52
Laitinen T ja Knuuti J. Sydämen PET-tutkimukset. Duodecim. 2020;136:1102-9
Gertz MA, Dispenzieri A, Sher T. Pathophysiology and treatment of cardiac amyloidosis. Nat Rev Cardiol. 2015;12:91–102.