Julkaistu 3.8.2023
Teksti: Ilari Rautalin
Kuva: iStock
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy

 

Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) muodostaa noin 5–10 prosenttia kaikista aivoverenkiertohäiriöistä. Se on siis aivoinfarktin ja aivokudoksen sisäisen verenvuodon jälkeen kolmanneksi yleisin aivohalvauksen aiheuttaja.

SAV iskee kuitenkin muita aivohalvauksia useammin terveisiin työikäisiin, minkä vuoksi sen tautitaakka on verrattavissa muihin aivoverenkiertohäiriöihin. Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että vuosittain noin 1,2 miljoonaa ihmistä sairastuu SAV:hen. Kuolemia raportoidaan keskimäärin noin 400 000 vuodessa.
 

Terveet elintavat tärkeitä

Useiden laadukkaiden tutkimusten mukaan SAV on pääosin epäterveellisten elintapojen aiheuttama sairaus. Tupakka ja korkea verenpaine ovat SAV:n tärkeimmät riskitekijät. Muita mahdollisesti tautiriskiä nostavia tekijöitä ovat fyysisen aktiivisuuden puute, alkoholin liiallinen käyttö sekä veren korkea kolesterolipitoisuus.

Tautina SAV on kuitenkin siitä armollinen, että epäterveellisistä elintavoista eroon pääseminen näyttäisi pienentävän tehokkaasti sairastumisriskiä. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamisen jälkeen SAV-riski pienentyy tupakoimattomien tasolle muutaman vuoden kuluessa.

Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet vuosikymmenten ajan epidemiologisten SAV-tutkimusten edelläkävijöitä etenkin laadukkaiden, kansallisten rekisteriaineistojen ansiosta. Rekisterit ovat validoituja, ja ne sisältävät tuhansia potilastapauksia. Niiden avulla on raportoitu viimeisimpänä esimerkiksi se, että SAV:n ilmaantuvuus- ja kuolleisuusluvut ovat pääosin laskusuuntaisia. Tämä on todennäköisesti seurausta tupakoinnin ja hoitamattoman verenpainetaudin vähenemisestä sekä SAV:n diagnoosi- ja hoitotoimenpiteiden paranemisesta.
 

Globaalia yhteistyötä tautitaakan pienentämiseksi

SAV-epidemiologian laadukas tutkiminen on erityisen haasteellista, koska jopa neljäsosa potilaista kuolee äkillisesti ennen sairaalahoitoon pääsyä. Tämän vuoksi sairaalakohortteja ei pääosin voida hyödyntää taudin epidemiologisessa tutkimuksessa. Toisaalta taudin suhteellisen harvinaisuuden vuoksi tarvitaan lähtökohtaisesti satojentuhansien ihmisten tutkimuskohortteja ja heidän kymmenien vuosien seurantaansa, jotta riittävä tapausmäärä saavutettaisiin. Näin ollen kansainvälisen yhteistyön tulisi olla SAV-epidemiologian tutkimisessa ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Sakari Alhopuron säätiö tukee tällä hetkellä työskentelyäni yhdessä maailman kovatasoisimmista aivohalvauksien epidemiologiaan keskittyvistä tutkimusyksiköistä (The National Institute for Stroke and Applied Neurosciences) Uuden-Seelannin Aucklandissa. Yhdestä kahteen vuoteen kestävän tutkimusvierailuni aikana tarkoituksena on selventää SAV:n maailmanlaajuista tautitaakkaa, maiden välisiä eroavaisuuksia sekä näihin vaikuttavia tekijöitä 204 valtion tai alueen epidemiologista dataa sisältävän Global Burden of Disease -tutkimushankkeen avulla. Lisäksi vierailuni aikana vahvistetaan myös muita kansainvälisiä yhteistyöhankkeita, joiden tavoitteena on vähentää tappavan aivoverenvuodon ilmaantuvuutta maailmanlaajuisesti.

Lisätietoa lukinkalvonalaisesta verenvuodosta sekä sen ennaltaehkäisystä on saatavilla esimerkiksi Terveyskylän Aivotalosta: https://www.terveyskyla.fi/aivotalo.

 

 

 

 

LT Ilari Rautalin on vuonna 2021 Helsingin yliopistosta valmistunut lääketieteen lisensiaatti ja tohtori. Viimeisten vuosien aikana hän on julkaissut lukuisia kansallisesti ja kansainvälisesti noteerattuja julkaisuja SAV:n epidemiologiasta neurotieteiden korkealaatuisissa julkaisusarjoissa. Parhaillaan Rautalin toimii Sakari Alhopuron säätiön tukemana usean kansainvälisen yhteistyöhankkeen päätutkijana Aucklandin teknillisessä yliopistossa Uudessa-Seelannissa.