Julkaistu 2.2.2023
Kirjoittajat: Maria Hagnäs ja Ilona Mikkola
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuva: Shutterstock

 

Tyypin 2 diabetes on terminä meille kaikille varmasti tuttu. Arviolta noin joka kymmenes suomalainen sairastaa diabetesta ja 75 prosenttia heistä tyypin 2 diabetesta. Sairauden esiintyvyyden on ennustettu kasvavan lähivuosina edelleen merkittävästi. Tyypin 2 diabetes aiheuttaa ennen kaikkea inhimillistä kärsimystä ja menetettyjä elinvuosia, mutta sillä on merkittävät vaikutukset myös terveydenhuollon resurssien kannalta: arvioiden mukaan jopa 15 prosenttia terveydenhuollon menoista kuluu diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoitoon.

Tyypin 2 diabeteksen puhkeamisen riskiin vaikuttavat sekä perimä että elintavat. Lohdullista on, että useiden tutkimusten mukaan taudin puhkeamista voidaan ehkäistä tai viivyttää kiinnittämällä huomiota elintapoihin. Ehkäisyn kulmakiviä ovat liikunta, terveellinen ruokavalio, painonhallinta, riittävä uni ja tupakoimattomuus. Jos tyypin 2 diabetes on jo ehtinyt puhjeta, myös hoidon keskiössä ovat terveelliset elintavat. Tärkeintä on kokonaisvaltaisuus: ei riitä, että hoidetaan pelkkää sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, vaan aivan yhtä tärkeää on huolehtia hyvästä verenpaineen ja veren rasva-arvojen lääkehoidosta.

Veren sokeripitoisuus on tyypin 2 diabeteksessa on pitkäaikaisesti kohonnut. Tästä ei välttämättä tule ihmiselle minkäänlaista oiretta. Ongelma on, että pitkään koholla oleva verensokeri aiheuttaa tapahtumaketjun, joka voi johtaa lisäsairauksien kehittymiseen. Lisäsairaudet vaikuttavat heikentävästi diabetesta sairastavan elämänlaatuun ja lisäävät kuolleisuutta.

Tyypin 2 diabeteksen lisäsairauksia ovat sydän- ja verisuonisairaudet, diabeteksen silmäsairaus, munuaissairaus ja hermosairaus. Näiden kehittymisen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa keskeistä on terveellisten elintapojen lisäksi kokonaisvaltainen valtimosairauksilta suojaava lääkehoito. Tärkeää on myös säännöllinen ja huolellinen lisäsairauksien seulonta. Lisäsairaudet pitäisi havaita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa – tai mieluummin estää niitä kokonaan kehittymästä – jotta hoitoa pystyttäisiin tarvittaessa tehostamaan ja lisäsairauksien vaikutusta toimintakykyyn merkittävästi hidastamaan.

 

Hoitosuunnitelma on tärkeä työkalu

Suurin osa tyypin 2 diabetes -potilaista hoidetaan perusterveydenhuollossa. Elintapa- ja lääkehoidon tukemisen lisäksi avainasemassa on lisäsairauksien säännönmukainen seulonta ja seuranta. Omahoito on diabeteksen hoidossa keskeistä, sillä lääkärin tai hoitajan vastaanotolla vietetään parhaimmillaankin vain muutama tunti vuodessa ja hoidon toteutumisen vastuu on potilaalla itsellään. Pitkäaikaissairauden kanssa tämä ei ole aina helppoa, ja on luonnollista, että hoitoväsymystä joskus ilmaantuu. Kaikki tietävät, että vaikka asia näyttää paperilla yksinkertaiselta, ei oikeassa elämässä ole aina helppoa syödä, liikkua ja nukkua hyvin sekä muistaa ottaa lääkkeet kuten oppikirjat ohjaavat. Tämän vuoksi lääkärin ja hoitajan rooli on toimia enemmänkin valmentajana tai tsempparina kuin hoito-ohjeita mekaanisesti latelevana robottina.

Hoitosuunnitelma on yksi keino, joka ohjaa ammattilaisen ja potilaan välistä keskustelua siihen, mikä oikeasti on mahdollista potilaan omassa arjessa ja mihin hän juuri sillä hetkellä haluaa panostaa. Hoitosuunnitelma on dokumentti, jonka hoitaja ja/tai lääkäri laatii potilaslähtöisesti yhdessä potilaan kanssa. Siinä keskeisintä on kysyä potilaalta itseltään: ”Mitä sinulle kuuluu, ja miten voisin ammattilaisena auttaa sinua tavoitteidesi saavuttamisessa?” Lisäksi dokumenttiin kerätään muun muassa keskeiset pitkäaikaissairaudet, niiden omaseurantasuunnitelma, hoidosta vastaava ammattihenkilö ja seuraavan terveydenhuollon kontaktin ajankohta.

Olemme aiemmin selvittäneet hoitosuunnitelman merkitystä diabeteksen hoidossa. Näyttää siltä, että hoitosuunnitelman laatimisella on yhteys tarkempaan lisäsairauksien seurantaan, ennustetta parantavien lääkkeiden käyttöön ja suunnitelmallisempaan terveyspalveluiden käyttöön. Tämän seurauksena nähdään myös hoitotasapainoon liittyviä positiivisia muutoksia. Hoitosuunnitelman laajempi käyttö perusterveydenhuollossa on yksi työkalu kohti tyypin 2 diabeteksen parempaa hoitoa.

Kansainvälisestikin arvokasta tutkimustietoa  

Sakari Alhopuron säätiön myöntämällä rahoituksella jatkamme tutkimusryhmämme pitkäjänteistä tutkimusta tyypin 2 diabetes -potilaiden paremman hoidon ja seurannan edistämiseksi. Iso osa diabetekseen liittyvästä tutkimuksesta tehdään erikoissairaanhoidon valikoituneissa potilasaineistoissa. Kuitenkin tässä tutkimuksessa keskitytään nimenomaan perusterveydenhuollon arkinäkökulmaan, mikä tuo merkittävää lisätietoa tyypin 2 diabeteksen hoidosta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Selvitämme tutkimusryhmämme kanssa tyypin 2 diabetesta sairastavien uni- ja mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksien yleisyyttä perusterveydenhuollon potilasjoukossa. Elokuussa 2022 julkaistun tutkimuksemme keskeinen löydös tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta oli, että 22 prosentilla potilaista havaittiin vähintään yksi tuki- ja liikuntaelinkivuista. Näistä yleisimmät olivat polvikipu (44 %), alaselkäkipu (39 %) ja hartiakipu (25 %). 

Alustavien havaintojen perusteella olemme lisäksi todenneet, että unilääkkeiden käyttö on yleistä tyypin 2 diabetesta sairastavien keskuudessa. Tavallisimmin käytettyjä lääkkeitä ovat keskushermostoon vaikuttavat unilääkkeet, vaikka hoitosuositusten mukaan ne eivät välttämättä ole ensisijaisia.  Lisäksi havaitsimme, että unihäiriöiden diagnooseja tehdään verraten vähän. Pohdittavaksi jää, kunka paljon esimerkiksi uniapneaa jää tunnistamatta! Jos potilaalla on kuorsausta, hengityskatkoja ja päiväväsymystä, tutkimuksiin kannattaa hakeutua aktiivisesti.

 

 

 

Maria Hagnäs väitteli lääketieteen tohtoriksi Oulun yliopistosta vuonna 2016. Väitöstutkimuksessaan hän tarkasteli nuorten miesten terveyskäyttäytymisen yhteyttä kehonkoostumukseen ja fyysiseen kuntoon varusmiespalvelusaikana. Nyt Hagnäs ja hänen tutkimusryhmänsä jäsenet Ilona Mikkola ja Eveliina Heikkala työskentelevät Lapin hyvinvointialueella Rovaniemellä terveyskeskuslääkäreinä.

 

 

 

 

 

Lähteet:

Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 3.1.2023). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi