Julkaistu 8.1.2025
Teksti ja kuvat: Lotta Ivaska
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy

”Nielu tulee olemaan todella kipeä kaksi viikkoa toimenpiteen jälkeen. Varaudu pitämään sairauslomaa ja syömään särkylääkkeitä. Tähän toimenpiteeseen liittyy myös ikävä jälkiverenvuotoriski, joka toteutuessaan saattaa vaatia sairaalahoitoa.”  

Näin ohjeistan nielurisaleikkaukseen tulevia aikuispotilaita. Nielurisaleikkaus eli nielurisojen kokopoisto on monelle suomalaiselle tuttu toimenpide. Ihmiset kertovat toipumisestaan kauhutarinoita, joissa kurkusta vuotaa verta ja kipuun eivät auta kovimmatkaan kipulääkkeet.

Klassinen nielurisaleikkaus on edelleen yksi yleisimmistä korva-, nenä- ja kurkkutautien alan toimenpiteistä. Suomessa tehdään vuosittain noin 6 500 nielurisaleikkausta (THL 2019). Leikkausmenetelmät ovat vuosien varrella kehittyneet, ja kivunhoitoon kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota. Tästä huolimatta nielurisojen kokopoisto luokitellaan edelleen leikkaukseksi, josta toipuminen on erittäin kivuliasta.

Kudoksia säästävä leikkausmenetelmä myös aikuisille?

Perinteisessä nielurisaleikkauksessa risa poistetaan kokonaan sitä ympäröivän kapselin myötäisesti. Lihaskerroksesta tulevat hermosäikeet ja verisuonet ovat kyseisessä kapselissa, ja ne luonnollisesti vaurioituvat toimenpiteessä. Vauriot parantuvat kyllä ajan myötä, mutta toipuminen kestää kaksi viikkoa ja jälkivuotoriski on olemassa.

Yksi yleisimmistä syistä lasten nielurisaleikkauksille on risakudoksen liikakasvu, joka aiheuttaa unenaikaisia hengitysongelmia. Tutkimustiedon perusteella perinteisestä leikkausmenetelmästä on siirrytty niin sanottuun säästävämpään tekniikkaan, jossa poistetaan vain osa risakudoksesta ja kapseliin ei kosketa. Nielurisojen liikakasvuun liittyvät oireet helpottavat ja toipuminen on todetusti nopeampaa – myös jälkiverenvuotoriski on pienempi perinteiseen leikkaukseen verrattuna.

Aikuisilla nielurisojen leikkausindikaatio on yleensä krooninen tai toistuva nielurisatulehdus, joskus myös isot risat ja niihin liittyvät unenaikaiset häiriöt. Tutkimusryhmämme tavoitteena on selvittää, toimiiko nielurisojen osapoisto myös aikuisilla.

 

Tutkimustietoa hoitokäytäntöjen optimoimiseksi

Alun perin FINITE-tutkimuksessa (Finnish Intracapsular Tonsillectomy Trial) keskityttiin vertailemaan, toipuuko aikuispotilas nielurisojen osapoistosta nopeammin kuin kokopoistosta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin kipulääkkeiden käyttöä, jälkiverenvuodon esiintymistä toipumisaikana, elämänlaatua, jäännösrisakudoksen määrää ja nielutulehdusepisodeja kuuden kuukauden seurantajakson aikana. Tulokset vaikuttavat lupaavilta: toipuminen näyttää olevan nopeampaa, ja kuuden kuukauden seurannassa molemmat tekniikat vaikuttavat yhtä tehokkailta.

Seuraavaksi tutkimme tarvittavan sairausloman kestoa ja kipulääkityksen optimointia. Tarkoituksena on rekrytoida tutkimukseen nielurisaleikkaukseen tulevia aikuispotilaita. Kyselykaavakkeiden ja kontrollisoittojen avulla selvitämme, riittääkö nielurisojen osapoiston jälkeen lyhyempi sairausloma sekä riittävätkö tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli kipulääkkeisiksi.

Mikäli tutkimuksen tulokset sitä puoltavat, saattaa nielurisojen osapoisto tulla lähitulevaisuudessa nykyistä huomattavasti laajempaan kliiniseen käyttöön myös aikuisilla. Muutos olisi merkittävä niin yhteiskunnalle koituvien kustannusten kuin yksilön toipumisenkin kannalta – perinteinen nielurisaleikkaus on yleinen toimenpide, josta toipuminen on hidasta ja kivuliasta. Hoitokäytäntöjen optimoimiseksi tarvitaan lisää tutkittua tietoa leikkausmenetelmistä. Tähän paras menetelmä on satunnaistettu kontrolloitu hoitotutkimus.

 

 

 

 

 

 

LT Lotta Ivaska toimii korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärinä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) sekä kliinisenä opettajana Turun yliopistossa. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 2022 aiheenaan nielurisakudoksen mikrobiomi, virukset ja immuunivaste. Kliinisen työnsä ohella hän toimii tutkijalääkärinä tutkimusryhmässä, joka keskittyy nielurisaleikkausmenetelmien tutkimukseen.

 

 

Kuva 1: Tutkimusryhmän väitöskirjatyöntekijät ja vastuuhenkilöt vasemmalta oikealle: väitöskirjatutkija, LL Jenny Knubb, väitöskirjatutkija, LL Henrik Sjöblom, postdoc-tutkija, LT Lotta Ivaska, tutkimusryhmän johtaja, LT Jaakko Piitulainen.

Kuva 2: Tutkimusryhmäämme kuuluvat myös väitöskirjatyöntekijät LL Tapani Uusitalo ja LL Jenni Ylikoski.