Julkaistu 7.3.2024
Teksti: Janne Tynell
Kuva: Vastavalo
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy

 

Suomessa todetaan vuosittain 1 000–2 000 myyräkuumetapausta, jotka ovat kaikki seurausta altistumisesta tautia kantavien metsämyyrien eritteille. Taudin tyypillisiin oireisiin kuuluvat korkea kuume, lihaskivut sekä munuaisoireet. Potilaista jopa puolet tarvitsee sairaalahoitoa keskimäärin viiden päivän ajan, mikä johtaa merkittäviin kustannuksiin julkiselle terveydenhuollolle.

Myyräkuumeen aiheuttaa Puumala-virus, jonka luonnollisia kantajia ovat metsämyyrät. Metsämyyrillä infektio on hyvin yleinen ja oireeton, ja ne erittävät virusta virtsaan, ulosteisiin ja sylkeen. Ihmiset saavat tartunnan tyypillisesti hengittäessään eritteiden saastuttamaa pölyä esimerkiksi kesämökin tai maaseutuasumuksen ulkorakennusta siivotessaan. Puumala-virus ei kuitenkaan tartu ihmisestä toiseen.

 

Syöttirokotus myös pieneläimille

Myyräkuumeen ehkäisy rajoittuu altistumisriskiä alentaviin varotoimiin, koska ihmiskäyttöön hyväksyttyä rokotetta ei ole. Tässä tutkimuksessa selvitetään, voidaanko myyräkuumetapausten määrää vähentää ehkäisemällä tautia luonnonvaraisissa metsämyyrissä – erityisesti ihmisasutusten lähiympäristössä metsämyyrien syöttirokotus voisi olla tehokas tapa vähentää tautitapauksia.

Villieläinten syöttirokottamista on jo pitkään käytetty onnistuneesti rabieksen torjunnassa, mutta sitä ei ole juurikaan hyödynnetty muita eläinperäisiä taudinaiheuttajia vastaan. Merkittävä syy tähän on rabieksen syöttirokotuksessa käytettävä menetelmä, jossa virusvektorirokote sisällytetään syötin sisällä olevaan, puremasta hajoavaan ampulliin. Menetelmän vuoksi syötit ovat verrattain isokokoisia ja niiden valmistusprosessi on työläs, mikä asettaa haasteita sen hyödyntämiselle pieneläimissä sekä suuren populaatiokoon lajeissa. Kysyntää pieneläimissä toimivalle ratkaisulle kuitenkin olisi, sillä esimerkiksi jyrsijät kantavat monia kansanterveydellisesti merkittäviä taudinaiheuttajia, kuten hantaviruksia sekä borrelioosia aiheuttavia bakteereja.

 

Luonnon oma lääkekapseli

Ideaali syöttirokote on helposti levitettävä ja stabiili ympäristössä. Syötävänä rokotteena sen tulisi kestää myös vatsahappoja sekä mielellään tuottaa suojan infektiolta yhdellä annoksella. Lisäksi rokotetta täytyisi voida helposti tuottaa suuria määriä.

Sakari Alhopuron säätiön rahoittamassa tutkimuksessa tavoitteeni on mahdollistaa syöttirokotukset myös pieneläimille. Yhteistyössä Umeå Plant Science Centren kanssa luomme syötävän siemenrokotteen Puumala-virusta vastaan. Suojan tuottava rokoteantigeeni sisällytetään suoraan kasvin siemeneen, joka toimii eräänlaisena luonnollisena lääkekapselina. Siemen suojaa antigeeniä ruokaa hajottavilta vatsahapoilta sekä sallii sen pääsyn suolistoon. Suolistossa M-solut voivat kaapata antigeenin ja synnyttää näin systeemisen immuunivasteen ja suojan infektiolta.

Tämän konseptin tärkein etu on siemenen stabiilius luonnossa, mikä mahdollistaa siemenrokotteen tehokkaan levittämisen laajamittaisissa syöttirokotuskampanjoissa. Lisäksi metsämyyrät käyttävät mielellään erilaisia siemeniä ravintonaan. Jos onnistun osoittamaan siemenrokotteen tehon Puumala-virusta vastaan, samaa konseptia voisi mahdollisesti hyödyntää myös muiden jyrsijöiden kantamien taudinaiheuttajien torjuntaan.

 

 

 

 

FT Janne Tynell väitteli tohtoriksi vuonna 2016 influenssa A:n ja koronavirusten vuorovaikutuksesta isäntäsolujen kanssa. Väitöksen jälkeen hän vietti kuusi vuotta postdoc-tutkijana Karoliinisessa Instituutissa sekä Uumajan yliopistossa keskittyen hantavirusinfektion laukaisemiin stressivasteisiin isäntäsolussa sekä vasta-ainepohjaisten lääkkeiden kehitykseen hantavirusinfektiota vastaan. Nykyään Tynell työskentelee Helsingin yliopiston zoonoosivirologian yksikössä, ja hänen tavoitteenaan on luoda oma tutkimuslinja metsämyyrien syöttirokottamisen ympärille.

 

 

 

Linkkejä:

https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00588