Julkaistu 3.10.2024
Teksti: Elisa Kortela
Kuva: Shutterstock
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy

 

Lymen borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus (tick-borne encephalitis, TBE) ovat yleisimmät puutiaisvälitteiset taudit Suomessa. Lymen borrelioositapauksia diagnosoidaan Suomessa vuosittain yli 7 000 – puutiaisaivotulehdus todettiin viime vuonna 194 henkilöllä. Suomalaisten puutiaisten on todettu kantavan muitakin mahdollisia taudinaiheuttajia, kuten Neoehrlichia mikurensis-, Anaplasma phagocytophilum-, Rickettsia helvetica- ja Borrelia miyamotoi -bakteereita sekä Babesia-lajin alkueläimiä. Näiden harvinaisempien mikrobien taudinaiheuttamiskyvystä ja niiden aiheuttamien infektioiden ilmaantuvuudesta ja taudinkuvasta tiedetään vielä vähän. Uusien puutiaisvälitteisten tautien diagnostiikka on hankalaa, sillä nämä mikrobit eivät kasva tavallisessa bakteeriviljelyssä.

 

Taudeilla omat erityispiirteensä

Ensimmäiset Neoehrlichia mikurensis -bakteerin aiheuttamat infektiot ihmisellä raportoitiin vuonna 2010. Tämän jälkeen neoehrlichioositapauksia on Ruotsissa diagnosoitu yli sata. Suomessa neoehrlichioosi todettiin ihmisellä ensimmäisen kerran syksyllä 2023. Neoehrlichioosi voi aiheuttaa toistuvaa kuumeilua, laskimotukoksia ja lihaskipua. Oireisen taudin riskiryhmässä ovat erityisesti potilaat, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Muita edellä mainittujen bakteereiden aiheuttamia puutiaisvälitteisiä infektioita on Euroopassa tavattu ihmisillä vain harvoin. Näillä taudeilla on omat erityispiirteensä: Rickettsia helvetica ja Borrelia miyamotoi voivat aiheuttaa aivokalvontulehduksen. Anaplasma phagocytophilum -bakteerin aiheuttaman infektion yhteydessä on kuvattu muun muassa maksa-arvojen nousua, lihassärkyä ja kuumeilua. Babesia-alkueläimen aiheuttama tauti voi oireilla pitkittyneenä tai toistuvana kuumeiluna ja anemiana. Suomessa ihmisillä on raportoitu yksi kuolemaan johtanut kotoperäinen babesioositapaus 2000-luvun alussa.

 

Heikko vastustuskyky riskitekijä

Fintick-tutkimukseen osallistuu noin 20 tutkijaa. Kuvassa vasemmalta oikealle Asko Järvinen (HUS), Jessica Tikkala (Varha), Marjaana Pitkäpaasi (ÅHS), Elisa Kortela (HUS), Jukka Hytönen (Varha) ja Marika Nordberg (ÅHS).

Syksyllä 2024 käynnistyvän Fintick-tutkimuksen tarkoituksena on lisätä tietoa puutiaisvälitteisten tautien ilmaantuvuudesta ja taudinkuvasta sekä parantaa puutiaisvälitteisten tautien diagnostiikkaa. Teemme yhteistyötä ruotsalaisen SWEtick -tutkimuksen kanssa, joka on rekrytoinut potilaita syksystä 2023 lähtien.

Fintick-tutkimus toteutetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa sekä Ålands hälso- och sjukvårdissa. Tutkimukseen pyydetään osallistumaan terveydenhuoltoon hakeutuneita 1–17-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä aikuisia, joiden oireiden epäillään johtuvan puutiaisvälitteisestä taudista. Puutiaisvälitteisen taudin epäilyyn johtavia oireita voivat olla esimerkiksi ihottuma, niveltulehdus, epäselvä kuumeilu, sydänlihastulehdus, verenkuvamuutokset tai neurologiset oireet.

Elimistön heikentyneen vastustuskyvyn on todettu olevan merkittävä riskitekijä monelle puutiaisvälitteiselle taudille. Tämän vuoksi pyrimme saamaan mukaan erityisesti sellaisia potilaita, joilta puuttuu toimiva perna, jotka saavat perussairautensa vuoksi biologista lääkehoitoa, kuten CD20-vasta-ainehoitoa, tai joilla on syövän tai sen hoidon vuoksi heikentynyt vastustuskyky.

Tutkimuksen tavoitteena on kerätä 500 tutkittavaa Uudeltamaalta, Varsinais-Suomesta ja Ahvenanmaalta. Yhden tutkittavan osalta tutkimukseen osallistuminen kestää korkeintaan kuusi kuukautta. Tutkittavista kerätään verinäytteitä, ja heidän vointiaan seurataan kyselylomakkeiden avulla.

 

Tavoitteena hoitosuositus

Tutkittavista kerätyistä näytteistä etsitään puutiaisvälitteisiä taudinaiheuttajia nukleiinihappo-osoitustestien sekä vasta-ainemääritysten avulla. Odotamme kiinnostuneina tietoa siitä, paljonko tutkittavien joukosta löytyy puutiaisvälitteisiä tauteja sairastavia ja miten potilaat oireilevat ja toipuvat taudistaan. Tutkimuksen aikana kerättyjen näytteiden avulla on tarkoitus kehittää uusia menetelmiä tautien diagnostiikkaa ja seurantaa varten. Tavoitteena on luoda suomalainen hoitosuositus uusien puutiaisvälitteisten tautien diagnostiikkaan, hoitoon ja seurantaan.

 

 

 

 

 

Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, LT Elisa Kortela väitteli tohtoriksi Turun yliopistosta vuonna 2021 aiheenaan Lymen borrelioosin diagnostiikka, hoito ja terveydenhuollon palvelujen käyttö. Kortela työskentelee parhaillaan HUSissa Jorvin sairaalassa infektiolääkärinä. Puutiaisvälitteisten tautien lisäksi häntä kiinnostavat erityisesti keskushermostoinfektiot sekä gastrokirurgiset infektiot.