Julkaistu 7.9.2023
Teksti: Masoud Irannezhad
Kuva: Shutterstock
Toimitustyö: Viestintätoimisto Jokiranta Oy

 

Arktiset maastopalot -sanapari saattaa kuulostaa oudolta yhtälöltä, mutta kyse on todellisesta ja viime vuosina hälyttävästi yleistyneestä ilmiöstä. Edessä on vakavia ongelmia, jos tutkijoiden zombitulipaloiksi nimittämästä ilmiöstä tulee uusi normaali. Arktiset zombipalot muuttavat ekosysteemejä paloalueilla ja kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä vapauttamalla turpeeseen sitoutunutta hiiltä. Lisäksi ne tuottavat ilmakehään hiukkaspäästöjä, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen. Tutkimukseni tavoitteena on lisätä tietoa arktisista zombipaloista arvioimalla niihin liittyviä ilmasto- ja ympäristötekijöitä.  

 

Vähälumisuus muuttaa turvesuot sytykepesiksi

Lisääntyneet arktiset zombipalot ovat nostaneet esiin kasaantuvat ilmastolliset ääri-ilmiöt ja niiden ympäristövaikutukset arktisilla alueilla. Kasaantuvasta ääri-ilmiöstä on kyse, kun samanaikaisesti ilmenee useita toisistaan riippuvaisia luonnonuhkia, kuten äärimmäistä kuivuutta ja pitkittyneitä helleaaltoja. Vähälumisuus pohjoisten ympäristöjen luonnonuhkana kiinnostaa tutkijoita yhä enemmän.

Vähäisempi kylmien vuorokausien määrä talvella voi kylmän ilmaston alueilla johtaa sademäärien kasvuun ja/tai lumisateiden vähenemiseen, mikä vähentää lumipeitteen kertymistä maahan. Lumimäärän vähentyminen voi vähentää lumipeitteen sisältämän veden uudelleen jäätymistä heikentämällä lumipeitteen maksimaalista säilytyskapasiteettia.

Samaan aikaan ilmaston lämpeneminen nopeuttaa lumen sulantaa. Muutosten seurauksia ovat lumen vesiarvon (snow water equivalent, SWE) pieneneminen, sulannan määrällinen väheneminen keväällä ja sulamisvalunnan aikaistuminen. Nämä tekijät puolestaan lisäävät tulvia talvella ja alentavat pohjaveden määrää keväällä. Ne myös vähentävät pohjavirtausta kesällä sekä lisäävät kuivuuden riskiä ja soiden kuivumista. Pohjoisen ympäristöissä vähälumisuudella on ratkaiseva vaikutus zombipalojen syntyyn, koska se muuttaa arktisten alueiden turvesuot sytykepesiksi.

 

SnowDrop luo perustaa zombipalojen tutkimukselle

SnowDrop-tutkimushankkeessani kehitän innovatiivisia lähestymistapoja kuuteen aihealueeseen, jotka ovat seuraavat: (1) vähälumisuuden (snow drought, SD) käsitteen tarkastelu, (2) Fennoskandian keskeisten vähälumisuuskohteiden (SD hotspots) tunnistaminen niiden intensiteetin, esiintymistaajuuden, keston ja laajuuden perusteella, (3) vähälumisuuden kehitysvaiheiden (kasvu, kestävyys, häviäminen) määrittely, (4) Fennoskandian SD-hotspotien taustalla vaikuttavien ilmastotekijöiden tutkimus, (5) Fennoskandian alueen tärkeimpien lumesta riippuvaisten jokien muutosten analysointi (historialliset ja tulevat muutokset, määrälliset ja laadulliset muutokset) suhteessa vähälumisuuteen sekä (6) Suomen, Ruotsin ja Norjan turvesoiden hydrologinen tutkimus vähälumisuuden vaikutusten arvioimiseksi.

SnowDrop-hankkeen tulokset luovat perustaa luontopohjaisten ratkaisujen kehittämiselle sekä sopeutumis- ja hillintästrategioille, joiden avulla voidaan kestävällä tavalla hallita Fennoskandian ikiroudan alueen maastopaloja tulevaisuudessa.

 

 

Masoud Irannezhad toimii yliopistotutkijana Oulun yliopistossa sekä tie- ja vesirakennustekniikan apulaisprofessorina Kuwaitissa sijaitsevassa Australian University-Kuwaitissa. Hän on suorittanut tekniikan tohtorin tutkinnon vesi- ja ympäristötekniikan alalta Oulun yliopistossa vuonna 2015. Vuosina 2016–2017 hän työskenteli tutkijatohtorina Portlandin yliopistossa Yhdysvalloissa. Vuosina 2018–2020 hän toimi apulaisprofessorina teknillisessä yliopistossa Shenzenissä Kiinassa.

Irannezhad osallistui kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC 2022 -raportin laatimiseen ja on mukana Hydrology Research -lehden nuorten tutkijoiden toimituskunnassa. Omassa tutkimuksessaan Irannezhad keskittyy ilmakehän, ilmaston ja vesistöjen vuorovaikutukseen. Hän on julkaissut 42 vertaisarvioitua artikkelia, joihin on viitattu 838 kertaa. Hänen Science-lehdessä julkaistuun artikkeliin pohjautuvan jatkotutkimuksensa kohteena ovat vähälumisuuden ilmastotekijät, hydrologiset vaikutukset ja ympäristölliset kestävyysriskit Fennoskandian alueella tulevaisuudessa.