Julkaistu 8.6.2023
Teksti: Leena Hulsi / Viestintätoimisto Jokiranta Oy
Kuvat: Juha Sarkkinen

 

Joulukuussa 2019 Kiinan Wuhanissa alkoi SARS-CoV-2-viruksen aiheuttama epidemia, jonka maailman terveysjärjestö WHO julisti neljä kuukautta myöhemmin pandemiaksi eli maailmanlaajuiseksi terveysuhaksi. Viruksen aiheuttama infektiotauti sai nimekseen covid-19 (corona, virus, disease, 2019), jonka rajut oireet ja nopea leviäminen herättivät huolta kaikkialla maailmassa – niin kansalaisissa kuin asiantuntijoissakin. Asiantuntijoille pandemian puhkeaminen ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, sillä tutkijat sekä Suomessa että muualla olivat varoitelleet  vakavan pandemian puhkeamisesta jo pitkään.

SARS-CoV-2-viruksen aiheuttamaa tautia tavattiin ihmisissä ensimmäistä kertaa, joten myös hoitajat ja lääkärit olivat uuden edessä. Vuoden 2020 keväällä sairaalat alkoivat täyttyä koronapotilaista myös Euroopassa, ihmisiä kuoli tuhansittain ja hoitohenkilökunta uupui – alkoi tutkijoiden kilpajuoksu virusta ja sen leviämistä vastaan.
 

Rokotekehitys käynnistyi nopeasti

Pandemian alkuvaiheessa ei tiedetty, miten nopeasti tauti leviää ja miten tappava siitä tulee. Selvää oli joka tapauksessa se, että toimiva rokote tarvittiin nopeasti.

– Normaalisti rokotekehitys on kuitenkin hidasta ja vaatii aikaa, jota ei tuolloin liiemmin ollut. Jotta viruksen leviäminen ja taudin aiheuttamat kuolemat saataisiin hallintaan, tutkijat joutuivat lähtemään liikkeelle niin sanotusti palomiehinä, Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela kuvailee.

– Meillä Suomessa on virusvektoripohjaisen rokotteen tekemiseen vaadittavaa osaamista, joten koimme velvollisuudeksemme ryhtyä hyödyntämään sitä. Aluksi nimittäin oli vähän sellaista henkeä, että kunkin maan olisi yritettävä pelastautua parhaan kykynsä mukaan, Saksela jatkaa.

Erityisesti akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuan ja akateemikko Kari Alitalon geeniterapiaosaaminen toimi hyvänä pohjana suomalaiselle koronarokotekehitykselle, joka käynnistyi Helsingin yliopistossa Kalle Sakselan johdolla. Olemassa olevan tutkimustiedon ja säätiöiltä saadun rahoituksen turvin nenäsumuterokotteen kehitys eteni ripeästi, ja lupaavia tuloksia syntyi nopeasti.  

 

 

Suomalaisrokotteella monia etuja

Akuutein kiire kuitenkin väistyi, kun kansainväliset lääkeyritykset onnistuivat tuomaan markkinoille toimivan koronarokotteen jo loppuvuodesta 2020.

– Palomiestyömme muuttui perinteiseksi rokotekehitykseksi, ja nenäsumuterokotteen kehittämistä päätettiin jatkaa tarkoitusta varten perustetussa yrityksessä. Tavoitteena on saada aikaan kilpailukykyinen ja menestyvä kaupallinen tuote, Saksela kertoo.

Suomessa kehitetty nenäsumuterokote koostuu adenoviruskuljettimesta, johon on siirretty SARS-CoV-2-viruksen piikkiproteiinin geeni. Rokotteen tehtävänä on ohjelmoida nenänielun solut tuottamaan tätä proteiinia, joka saa aikaan immuunivasteen. Rokote ei sisällä siis itse virusta, vaan suoja tautia vastaan saadaan virusvektoriteknologian avulla.

– Tutkimusryhmämme tekemissä eläinkokeissa on voitu havaita, että nenäsumutteena annettavan rokotteen virusvektorin osaset eivät päädy verenkiertoon vaan tuottavat antigeenejä nenän limakalvolla. Tämän vuoksi niiden ei uskota voivan aiheuttaa harvinaisia hyytymisongelmia, joiden takia Suomessakin luovuttiin lihakseen pistettävistä adenovirusvektorirokotteista, Saksela selittää.

Sakselan mukaan FINCoVac-nenäsumuterokotteella on muitakin merkittäviä etuja lihakseen pistettävään rokotteeseen verrattuna.

– Näyttää siltä, että se antaa laajemman immuunivasteen kuin lihakseen pistetty rokote. Lisäksi se tuottaa limakalvoja suojaavia vasta-aineita, mikä oletettavasti estää rokotteen saaneita tartuttamasta virusta eteenpäin.

Erityisen merkittäväksi eduksi Saksela nostaa nenäsumuterokotteen muokattavuuden. Koska rokotetta voidaan tarpeen vaatiessa räätälöidä helposti ja nopeasti, se antaa tehokkaan suojan myös erilaisia koronavirusvariantteja vastaan.

– Samalla teknologialla on mahdollista tehdä rokotteita muitakin viruksia vastaan. Tämän menetelmän hyödyntäminen antaa meille mahdollisuuden varautua tuleviin pandemioihin. Pitkällä tähtäimellä ainoa kestävä ratkaisu on mielestäni se, että kykenemme kehittämään nopeasti muokattavissa olevia rokotteita, jotka suojaavat sekä vakavalta taudilta että tartunnoilta.

 

Tutkija Petja Salmisen työ vaatii tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä. 

 

"Biologinen maski” rokotteen rinnalle

Nenäsumuterokotteen rinnalle on kehitteillä toinenkin nenän kautta annosteltava suomalaisinnovaatio: koronavirusta nenän limakalvoilta eliminoiva nenäsumute. Maallikon korvissa nenäsumuterokote ja nenäsumute sekoittuvat helposti yhdeksi ja samaksi tuotteeksi, mutta kyse on kahdesta täysin erilaisesta valmisteesta.  

– Rokotuksessa on kyse siitä, että ihmisen oma immuunijärjestelmä valjastetaan tuottamaan vasta-aineita, jotka neutralisoivat viruksen. Rokotteen muodostama suoja muodostuu hitaasti, mutta sen teho voi kestää hyvinkin pitkään, Saksela selittää.

Nenäsumutetta Saksela kuvaa eräänlaiseksi biologiseksi maskiksi tai lääkkeen kaltaiseksi tuotteeksi, jota valmistetaan ihmiskehon ulkopuolella bioreaktorissa. Valmistetta suihkutetaan nenään, missä se vaikuttaa passiivisesti eli sillä ei pyritä vaikuttamaan ihmisen omaan immuunijärjestelmään.

– Nenäsumute antaa välittömän ja tehokkaan suojan, sillä se inaktivoi nenän limakalvoille päätyvän viruksen saman tien ja estää näin sen leviämisen. Rokotetta se ei kuitenkaan korvaa, sillä sen antama suoja on lyhytaikainen, nenäsumutteen kehitystyöstä vastaava tutkijatohtori Anna R. Mäkelä täydentää.

Nenäsumutetta voitaisiin suositella käytettäväksi varsinkin sellaisissa tilanteissa, joihin liittyy korkea tartuntariski. Se antaa merkittävää lisäsuojaa esimerkiksi riskipotilaiden läheisille, jotka haluavat minimoida altistumisriskinsä esimerkiksi isossa yleisötapahtumassa.

– Ylähengitysteihin annosteltavan sumutteen sisältämä molekyyli on suunniteltu eliminoimaan nenän limakalvolle päätyviä viruksia ja estämään koronaan sairastumista sekä taudin leviämistä, Mäkelä kertoo.

Nenäsumute voi kuitenkin suojata koronalta myös altistumisen jälkeen. Tällöin sumutetta pitäisi käyttää mieluiten muutaman tunnin sisällä siitä, kun on saanut tiedon mahdollisesta tartunnasta.

– Tilanne saattaa olla pelastettavissa vielä seuraavanakin päivänä. Virus nimittäin ottaa pari vuorokautta vauhtia ylänenänielussa, missä se ensin monistuu, ja alkaa vasta sitten levitä muualle elimistöön. Nenäsumute voi siis vielä tässä vaiheessa vähentää viruskuormaa ja ehkäistä näin vaikeaa tautimuotoa. Sumutteen tarjoama lisäsuoja on tärkeää erityisesti riskipotilaille ja heidän läheisilleen, Mäkelä sanoo.

Mäkelä iloitsee siitä, että hänen tutkimusryhmänsä kehittämä molekyyli kykenee tarttumaan viruksen muuttumattomana pysyvään kohtaan. Tämän ansiosta voidaan olettaa, että nenäsumute tepsii myös tulevia pandemioita aiheuttaviin SARS-viruksiin.

– Käyttämämme teknologian ansiosta nenäsumutteella on muitakin hyötyjä. Sitä voidaan tuottaa isoja määriä kustannustehokkaasti, se säilyy hyvin myös huoneenlämmössä ja sen kuljetus on helpompaa kuin nykyisten koronarokotteiden. Säilyvyytensä takia se soveltuu toimitettavaksi esimerkiksi Afrikan maihin. Vasta-ainepohjaisten lääkkeiden tuottaminen on selvästi kalliimpaa, ja ne ovat ominaisuuksiltaan huomattavasti hauraampia.

 

– Koronaan liittyi valtavan paljon myös muita kuin itse tautiin liittyviä ongelmia. Niiltä voitaisiin ehkä välttyä, jos yhteiskuntaa ei tarvitsisi sulkea niin massiivisesti, nenäsumutteen kehitystyöstä vastaava Anna R. Mäkelä huomauttaa.

 

Huoltovarmuus syytä turvata

 Tällä hetkellä nenäsumutteen myyntilupaan vaadittavat tiukat prekliiniset tutkimukset ovat loppusuoralla, ja seuraavaksi molekyyliä on tarkoitus testata kliinisissä kokeissa ihmisillä.

– Maailmalla kehitetään samantyyppisiä valmisteita, mutta ei täysin samanlaista. Jos nenäsumute saadaan kaupallistettua, se voisi tarkoittaa myös menestyvän vientituotteen syntyä, Mäkelä visioi.

Mäkelän mukaan nenäsumute ja kotimainen nenäsumuterokote antaisivat koko suomalaiselle yhteiskunnalle paremmat edellytykset selviytyä seuraavasta pandemiasta mahdollisimman vähin vaurioin.

– Koronaan liittyi valtavan paljon myös muita kuin itse tautiin liittyviä ongelmia. Niiltä voitaisiin ehkä välttyä, jos yhteiskuntaa ei tarvitsisi sulkea niin massiivisesti, Mäkelä sanoo.

Sakselan mukaan nopeasti varioitava nenäsumuterokote ja laajakirjoisesti viruksia neutraloiva nenäsumute parantaisivat merkittävästi Suomen huoltovarmuutta tilanteessa, jossa pahimmat uhkakuvat alkaisivat realisoitua nopeasti.

– Nyt kokemamme pandemia olisi voinut olla paljon karvaampikin oppitunti. Jos seuraavasta pandemiasta tulee edellistä tappavampi, meillä pitäisi olla myös kansallinen valmius tuottaa itse rokotteita. Hätätilanteessa emme voi tuudittautua pelkästään muiden varaan, Saksela painottaa.

Outoa kieltämättä onkin, että pandemioihin varautumista ja sen tärkeyttä ei ole nostettu yhtä näkyvästi esiin kuin varautumista ilmastonmuutokseen, luontokatoon tai sodan mahdollisuuteen.   

– Pandemia on globaali uhka, jonka todennäköisyyttä kaikki edellä luetellut ongelmat lisäävät. Tämä tiedetään, mutta siltikään pandemioihin ei oikein ymmärretä varautua. Ei, vaikka ne voivat vaatia valtavan määrän ihmishenkiä, Mäkelä kummastelee.

Tilannetta voidaan verrata Suomen puolustukseen. Kansainvälinen yhteistyö ja Naton 5. artikla ovat tärkeitä, mutta viime kädessä Suomen turvallisuus nojaa omaan, vahvaan puolustuskykyyn ja sen jatkuvaan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Miljoonia kuolemia aiheuttanut koronavirus näyttää nyt selätetyltä, mutta tutkijoiden mukaan kyse on pikemmin erävoitosta kuin viruksen lopullisesta nujertamisesta.

– Emme tiedä, koska seuraava pandemia puhkeaa tai mikä sen aiheuttaa, mutta uusia pandemioita tulee varmasti. Seuraavan pandemian aiheuttaja voi olla uuden sukupolven SARS-virus tai sitten jokin muu. Se saattaa olla myös edellistä tarttuvampi ja tappavampi –  tähän meidän olisi nyt syytä varautua, Saksela painottaa.

Tämä kannattaa päättäjienkin pitää mielessä.